Millainen autonostaja olet?

Suomen suurin vaihtoautokauppa Saka selvitti, millaisia suomalaiset ovat auton ostajina. Tutkimuksesta paljastui neljä erilaista tyyppiä, jotka jakavat kansan erilaisiin lokeroihin.


 

Kurvaatko autokaupoille vain silloin kun aiempi auto on jättänyt tielle, vai selaatko erilaisia vaihtoehtoja pitkään ja hartaasti? Suomen suurin vaihtoautokauppa Saka selvitti, millaisia suomalaiset ovat auton ostajina. Tutkimuksesta paljastui neljä erilaista tyyppiä, jotka jakavat kansan erilaisiin lokeroihin.

 

Pakosta vaihtava hankkii auton vasta kun tarve on kriittinen.

Kun aiempi auto jättää tielle tai ei mene enää katsastuksesta läpi, on aika vaihtaa – näin ajattelevat pakon edessä autoa vaihtavat kuljettajat, joita on suomalaisista lähes kolmasosa, 30 prosenttia.

Tämä segmentti ei kuitenkaan kiireessäkään osta mitä tahansa autoa, vaan suosivat etenkin japanilaisia, luotettaviksi miellettyjä automerkkejä kuten Toyotaa ja Nissania. Auton keskimääräinen ikä huitelee jo parissakymmenissä, jonka myötä hintaluokkakin on alle 10 000 euron tietämillä.

“Pakosta vaihtavakin haluaa käyttövarman ja luotettavan auton. Ylimääräisiä varusteita ei etsitä, vaan heille riittää että pisteestä A pisteeseen B pääsee vaivatta ja sen suurempia murehtimatta”, Sakan brändi- ja asiakkuusjohtaja Roope Ruotsalainen kertoo.

Perehtyjän ostoprosessi on pitkä ja tarkka, näkemys on vahva jo harkinnan alussa.

Autoliikkeiden sivut, erilaiset kauppapaikat ja autojen arvostelut ovat perehtyjälle tuttua kauraa ostoprosessin alussa. Suomalaiset ovat pragmaattista kansaa ja se näkyy myös autokaupoilla, sillä perehtyjiä on peräti 39 prosenttia autonostajista.

Perehtyjä valitsee auton merkin ja mallin jo ennen varsinaista ostoprosessin alkua. Kiinnostus kohdistuu usein japanilaisiin ja korealaisiin automerkkeihin, mutta mukaan harkintaan mahtuu tyypillisesti myös Volkswagenit ja Skodat. Etsittävän auton hintaluokka keikkuu noin 20 000 eurossa. Muihin autoilijatyyppeihin verrattuna perehtyjät ovat korostuneesti naisia.

Sujuvoittaja etsii käytännöllistä ja täsmätarpeeseen sopivaa autoa.

Siinä missä perehtyjällä voi olla auton kuluista oma kaavionsa, sujuvoittaja etsii arjen suorittajaa, joka suoriutuu perheen viikkokalenterin menoista mutkitta. Ostoprosessilta odotetaan samankaltaista vaivattomuutta kuten autoilulta itseltäänkin. Sujuvuutta etsiviä autonostajia on noin 14 prosenttia suomalaisista.

Automerkit valikoituvat perehtyjän tapaan luotettaviksi miellettyihin automerkkeihin, sekä hyvin arvonsa säilyttäviin vaihtoehtoihin. Rahalle haetaan parasta vastinetta. Kulkupeliltä odotetaan, että jääkiekkovarusteet mahtuu helposti takakonttiin ja esimerkiksi sähköllä pääsee lähikauppaan ja polttomoottorilla mökille.

“Perehtyjä ja sujuvoittaja ovat auton ostajina varsin lähellä toisiaan. Käyttäytyminen auton valinnassa on samanlaista, mutta sujuvoittaja etsii pääasiassa käytännöllisiä ominaisuuksia, vaikkapa isoa tavaratilaa johon saa koirahäkin lisäksi vielä tavarat mahtumaan. Pedantilla perehtyjällä sen sijaan voi olla taulukko, jonka kautta lasketaan eri vaihtoehtojen järkevyyttä”, Ruotsalainen kuvailee.

Neljäs autoilijatyyppi heittää rationaalisuuden roskakoppaan.

Kun oikea auto osuu kohdalle, tunteella ostaja tekee päätöksen heti ja hyppää uuden auton rattiin jopa hetken mielijohteesta. Ihan jokainen ei höyrähdä kerrasta, sillä noin 17 % suomalaisista mahtuu tähän kategoriaan.

Tunteella ostava innostuu vaihtamaan autonsa keskimäärin 1–3 vuoden välein – useimmiten saksalaisiin premium-merkkeihin yli 30 000 euron hintalapulla. Suurin osa tunteella ostajista on miehiä, lähes 80 % prosenttia.

Kaikki autoilijatyypit hakevat “parasta mitä rahalla voi saada”.

Tutkimuksessa löydetyt auton ostajien profiilit eroavat merkittävästi ostokäyttäytymisen tai odotusten suhteen toisistaan. Kaikki käytettyjä autoja harkitsevat ovat kuitenkin erittäin yhtenäinen ryhmä yhdessä asiassa: he pitävät käytetyn auton hankintaa järkevänä vaihtoehtona.

“Käytettyä autoa harkitsevat haluavat maksimoida rahasta saadun hyödyn ja kokemuksen, jonka myötä ollaan valmiita joustamaan auton iässä ja kilometreissä. Ostetaan vaikkapa hieman käytetympää premiumia, kunhan saadaan premiumia”, Ruotsalainen summaa.

Tutkimus toteutettiin 12.–21.5. asiakasymmärrystoimisto Frankly Partnersin ja kuluttajapaneeli Bilendin toimesta. Tutkimuksen otos oli 1500, joka edustaa Suomea tasaisesti iän, sukupuolen ja maantieteellisen sijainnin mukaan henkilöistä, jotka omistavat tai voisivat ostaa käytetyn auton.

 

Lähde: Saka Finland Oy 30.7.2025

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Sähköllä ja bensalla 1000 km Lappiin -vertailutesti

Mesla - bensamersusta sähköautoksi

Vanha diesel-Volvo vai vähän käytetty sähköauto -kustannusvertailu