Nastarenkailla useammin kuolonkolareita

Nastarenkaat ovat yllättäen yliedustettuna henkilöautolla aiheutetuissa talvikauden kuolonkolareissa. Kuva: Euromaster

 

Rengasvalinnat puhuttavat autoilijoita näin talvirengaskauden kynnyksellä. Keskeisten liikenne- ja ympäristötoimijoiden tukema Renkaat kelin mukaan -kampanja kiinnittää jälleen huomiota rengasvalintojen turvallisuuteen ja ympäristövaikutuksiin. Yle TV1:llä pyörivien yleishyödyllisten tietoiskujen allekirjoittajina ovat Fintraffic, liikenne- ja viestintäministeriö, Suomen ympäristökeskus ja ympäristöministeriö.

Talvirengaspakko muuttui keliperusteiseksi tieliikennelain uudistuksen myötä. Talvirengasmääräykset uudistettiin vastaamaan paremmin Suomen vaihtelevia keliolosuhteita. Lakiuudistuksen arvioitiin lisäävän kitkarenkaiden talvikäyttöä ja vähentävän nastarenkaiden tarpeetonta käyttöä, tiestön kulumista, ympäristöpäästöjä ja liikennemelua.

Talvirenkaita käytettävä, jos sää tai keli sitä edellyttää

Kesäkuussa 2020 voimaan tulleen tieliikennelain mukaan talvirenkaita on käytettävä 1.11.–31.3., jos sää tai keli sitä edellyttää. Nastarenkaita saa käyttää kelin vaatiessa muulloinkin. Nastattomien talvirenkaiden eli kitkarenkaiden käyttöä ei rajoiteta, joten ne voi vaihtaa alle hyvissä ajoin ennen liukkaita kelejä.

”Liikenneturvallisuuden kannalta on oleellista, että talvikeleillä käytetään hyväkuntoisia nasta- tai kitkarenkaita. Talvirengassääntelyssä korostuu tienkäyttäjän oma vastuu liikenneturvallisuudesta”, ylitarkastaja Sofia Johansson liikenne- ja viestintäministeriöstä toteaa.

Nastattomilta talvirenkailta vaaditaan M+S-merkinnän lisäksi 3PMSF-merkintää joulukuusta 2024 alkaen. Rengasvalinnassa kannattaa tukeutua myös EU-rengasmerkintään, joka tarjoaa tietoa renkaan polttoainetaloudellisuudesta, ohiajomelusta ja suorituskyvystä märkä-, lumi- ja jääpidon osalta.

Ennakointia renkaanvaihdon ajoitukseen ja talviajoon

Kesärenkaat toimivat parhaiten alkusyksyn vetisillä keleillä, mutta ensiliukkailla tarvitaan pohjoismaisiin talvikeleihin tarkoitettuja kitka- tai nastarenkaita. Fintrafficin yksikön päällikkö Mika Jaatinen korostaakin ennakoinnin merkitystä sekä renkaanvaihdon ajoituksessa että talvikelillä ajamisessa.

”Pidempää matkantekoa on hyvä suunnitella etukäteen seuraamalla sää- ja keliennusteita sekä keli- ja liikennetilannetta. Ajokelit, tieliikenteen häiriöt ja vaikkapa liikennemäärät näkee kätevästi Liikennetilanne-palvelustamme joko nettiselaimella tai mobiilisovelluksena”, Jaatinen vinkkaa.

Kampanjasivuilta renkaatkelinmukaan.fi löytyvä talvirengasvalitsin auttaa pohtimaan omia rengasvalintoja kokonaisvaltaisesti turvallisuuden, taloudellisuuden, mukavuuden ja käytännöllisyyden sekä ympäristövaikutusten kannalta. Käy testaamassa, kummat renkaat sopisivat sinulle paremmin!

Kitkarenkaat säästävät tienpintoja ja parantavat ilmanlaatua

Rengasvalinnat tehdään yleensä yksilöllisten tarpeiden ja arvostusten pohjalta, mutta niiden yhteiskunnalliset vaikutukset koskettavat meitä kaikkia. Kansallisessa ilmansuojeluohjelmassa nähdäänkin tarvetta lisätä informaatio-ohjausta ilmanlaadun ja turvallisuuden kannalta parhaista rengasvalinnoista.

”Nastarenkaat kuluttavat päällysteitä ja aiheuttavat runsaasti katupölyä. Kitkarenkaiden käytön yleistyminen parantaisi kaupunkien ilmanlaatua erityisesti keväisin”, ilmansuojeluohjelman koordinoinnista vastaava erityisasiantuntija Katja Ohtonen ympäristöministeriöstä perustelee.

Ilmansuojeluohjelmassa viitataan myös nastarenkaiden käyttörajoitusten selvittämiseen tietyillä alueilla. ”Seuraamme mielenkiinnolla Helsingin kaupungin nastarengaskieltokokeilun toimivuutta ja vaikutuksia. Uskon, että monilla muillakin kaupunkialueilla on intressejä edistää kitkarenkaiden talvikäyttöä tuoreimman tutkimustiedon valossa”, ryhmäpäällikkö Niko Karvosenoja Suomen ympäristökeskuksesta arvelee.

Nastarenkaat yliedustettuna talvikauden kuolonkolareissa

Nastarenkaat ovat yllättäen yliedustettuna henkilöautolla aiheutetuissa talvikauden kuolonkolareissa. Viimeisen 10 vuoden aikana kitkarenkaiden osuus talvikaudella tapahtuneissa talvikelionnettomuuksissa on ollut vain 6 prosenttia. Samaan aikaan niiden osuus talviliikenteessä on noussut 12:sta lähes 20 prosenttiin.

Onnettomuustietorekisterin tilastoja analysoitiin lähemmin uuden tieliikennelain seurantatutkimuksen yhteydessä. ”Kitkarenkaiden osuus talvirenkailla aiheutetuista talvikelionnettomuuksista on vähentynyt selvästi 2000-luvun alkuun verrattuna. Erityisesti ajohallinnan menetyksiin liittyvät tapaukset ovat vähentyneet ajonvakautuksen yleistymisen myötä”, tutkiva viestintäkonsultti Jouko Lahti kuvailee kehitystä.

Asiantuntija-arvioiden mukaan kitkarenkaille myönteistä kehitystä selittävät etenkin erot henkilöautojen iässä ja turvatekniikassa sekä kuljettajien ajotavassa. ”Ennakoiva ja maltillinen ajotapa on selkeästi talvirengastyyppiä tärkeämpi turvallisuustekijä talviliikenteessä”, Lahti painottaa.

Liitteet:
Talvi- ja nastarenkaiden käyttöaikamääräykset (kuva)
Talvikausina 2001–2020 aiheutetut kuolonkolarit talvirengastyypin mukaan